Totuus tuhkaamisesta: Tarkempi katsaus siihen mitä tapahtuu

Tuhkaus on yleistyvä hautaustapa Suomessa, ja yhä useampi valitsee sen perinteisen arkku hautauksen sijaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin tuhkausprosessia, sen kustannuksia ja käytännön järjestelyjä. Riippumatta siitä, harkitsetko tuhkausta itsellesi tai läheisellesi, tai olet vain kiinnostunut aiheesta, tämä katsaus tarjoaa kattavan yleiskuvan tuhkauksesta Suomessa.

Totuus tuhkaamisesta: Tarkempi katsaus siihen mitä tapahtuu

Tuhkaus koskettaa monia suomalaisia joko omien ennakkotoiveiden tai läheisen poismenon kautta. Silti itse prosessi ja siihen liittyvät käytännöt voivat tuntua etäisiltä tai jopa arvoituksellisilta. Kokonaisuuden ymmärtäminen voi helpottaa päätösten tekemistä ja tuoda turvaa surun keskellä.

Mikä on tuhkauksen perusprosessi?

Tuhkaus alkaa aina vainajan tunnistamisesta ja tarvittavien asiakirjojen tarkistamisesta. Hautaustoimisto tai seurakunta huolehtii siitä, että kuolintodistus, lupa tuhkaamiseen ja muut vaadittavat paperit ovat kunnossa. Vainaja asetetaan erityiseen arkkuun, joka soveltuu polttohautausta varten, ja kuljetetaan krematorioon.

Krematoriossa vainajan henkilöllisyys varmistetaan uudelleen. Tämän jälkeen arkku siirretään polttohuoneeseen eli kremointiuuniin, jossa lämpötila on yleensä noin 800–1000 astetta. Varsinainen poltto kestää tavallisesti noin puolestatoista tunnista muutamaan tuntiin. Prosessin aikana arkku ja pehmusteet palavat, ja jäljelle jäävät vainajan luujäänteet.

Polton jälkeen jäänteet jäähdytetään ja käsitellään erityisellä murskauslaitteella hienojakoiseksi tuhkamaiseksi massaksi. Tuhka siirretään merkittyyn astiaan tai lopulliseen uurnaan. Jokaisessa vaiheessa huolehditaan, että tuhka pysyy yksiselitteisesti tunnistettavana ja erillään muiden vainajien tuhkan käsittelystä.

Mitkä ovat tuhkauksen kustannukset Suomessa?

Tuhkauksen kustannuksiin Suomessa vaikuttavat useat tekijät. Peruspolttohautausmaksun lisäksi on otettava huomioon arkku, vainajan kuljetus, mahdolliset kylmäsäilytyskulut, hautaustoimiston palvelut, uurna, hautasijan hinta sekä mahdollinen siunaus tai muu toimitus. Seurakuntien hinnastoissa on usein erillinen maksu krematoriopalvelusta, ja hautaustoimisto voi koota nämä kulut yhdeksi pakettihinnaksi.

Karkeasti arvioiden pelkkä tuhkauksen ja siihen liittyvien välttämättömien palvelujen osuus voi olla joitakin satoja euroja, kun taas koko hautausjärjestelyt tuhkaus mukaan lukien yltävät tyypillisesti useisiin tuhansiin euroihin. Seuraava taulukko antaa suuntaa-antavia esimerkkejä eri palveluista ja palveluntarjoajista.


Product/Service Provider Cost Estimation
Krematoriomaksu ja peruspolttohautaus Helsingin seurakuntayhtymä noin 250–400 €
Tuhkaus sisältäen arkun ja peruspalvelut Hautaustoimisto Aarni Oy (esimerkkitaso) noin 1 500–2 400 €
Tuhkaus ja hautaustoimiston kokonaispalvelu ilman muistotilaisuutta Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n tyypillinen jäsenliike noin 2 000–3 500 €
Perinteinen arkkuhautaus ilman muistotilaisuutta Tyypillinen hautaustoimisto Suomessa noin 2 500–4 500 €

Artikkelissa mainitut hinnat, maksut ja kustannusarviot perustuvat viimeisimpään saatavilla olevaan tietoon, mutta voivat muuttua ajan myötä. On suositeltavaa tehdä oma, ajantasainen selvitys ennen taloudellisten päätösten tekemistä.

On tärkeää huomata, että seurakuntien jäsenyys ja paikkakunta vaikuttavat huomattavasti kokonaishintaan. Joissakin kunnissa seurakunnan jäsen saa hautasijan ja krematoriomaksun edullisemmin kuin seurakuntaan kuulumaton. Myös uurnahautapaikan tai muistolehdon hinnat vaihtelevat kirkon ja kunnan ylläpitämillä hautausmailla.

Mitä vaihtoehtoja on tuhkan sijoittamiselle?

Suomessa tuhkan sijoittamista säädellään lainsäädännöllä ja hautaustoimilailla. Tuhka tulee pääsääntöisesti haudata hautausmaalle, mutta käytännössä vaihtoehtoja on useita. Tavallisin ratkaisu on uurnahautaus erilliselle uurnahaudalle tai vainajalle jo olemassa olevaan sukuhautaan. Monilla hautausmailla on lisäksi muistolehto, johon tuhka lasketaan ilman yksilöllistä hautakiveä.

Tuhkaa voidaan erillisellä luvalla sirotella myös muualle kuin hautausmaalle, esimerkiksi mereen tai järveen. Tällöin tarvitaan maanomistajan tai vesialueen haltijan lupa, ja tuhka on siroteltava huomaamattomalla ja kunnioittavalla tavalla. Tuhkaa ei Suomessa saa säilyttää pysyvästi kotona kaapissa tai omaisuuden tavoin, vaan sijoituksesta on sovittava virallisesti määräajassa.

Monet perheet pohtivat myös symbolisia ratkaisuja, kuten yhteistä muistomerkkiä koko suvun tuhkille tai nimettömän muistolehdon hiljaista ympäristöä. Valintaan vaikuttavat usein vainajan omat toiveet, sukuperinteet, uskonnollinen tausta ja omaisten kokemus siitä, millainen paikka tukee surutyötä parhaiten.

Miten tuhkausprosessi eroaa perinteisestä hautauksesta?

Perinteisessä hautauksessa vainaja siunataan tai saattelee muulla tavoin seremonian yhteydessä, minkä jälkeen arkku lasketaan maahan arkkuhautaan. Tuhkauksessa prosessi voi jakautua kahteen vaiheeseen: ensin on mahdollinen siunaus tai saattotilaisuus arkun äärellä, ja vasta sen jälkeen tapahtuu varsinainen tuhkakäsittely krematoriossa.

Aikataulullisesti tuhkaus antaa enemmän joustoa. Uurnan hautaaminen voidaan järjestää myöhemmin, joskus hyvin pienimuotoisesti ja vain lähimpien kesken. Toisaalta jotkut omaiset kokevat tämän kahtiajakautuneen prosessin raskaaksi, koska hyvästejä on ikään kuin kahdesti. Arkkuhautaus on usein helpompi mieltää konkreettiseksi loppupisteeksi.

Tilantarpeen kannalta tuhkaus vaatii hautausmaalta vähemmän pinta-alaa kuin arkkuhautaus, mikä on merkittävä tekijä etenkin kaupunkialueilla. Myös maanperän ja pohjaveden kannalta tuhkausta voidaan joissakin yhteyksissä pitää ympäristöä vähemmän kuormittavana ratkaisuna, vaikka krematorion energiankulutus ja päästöt on samalla syytä huomioida.

Mitkä ovat tuhkauksen edut ja haasteet?

Tuhkauksen etuina pidetään usein joustavuutta, tilansäästöä ja mahdollisuutta monenlaisiin muistamiskäytäntöihin. Uurnahauta tai muistolehto voidaan kokea rauhalliseksi ja vähähoitoiseksi ratkaisuksi, mikä helpottaa käytännön velvoitteita omaisille. Joillekin on tärkeää, että tuhkan voi siunata tai laskea yhteiseen paikkaan puolison tai muiden läheisten viereen myös pitkän ajan kuluttua.

Taloudellisesti tuhkaus voi joissakin tapauksissa olla hieman edullisempi kuin perinteinen arkkuhautaus, varsinkin jos hautapaikka on pieni ja muistolehto ei edellytä omaa hautakiveä. Kustannuserot eivät kuitenkaan ole aina suuria, sillä kokonaiskulut muodostuvat monesta tekijästä, kuten muistotilaisuudesta, tarjoiluista, hautakivestä ja kuljetuksista.

Haasteita voivat tuoda tunnepuoli ja perheen erilaiset näkemykset. Joillekin ajatus ruumiin polttamisesta on vastoin omaa vakaumusta tai perinteitä, toiset taas pitävät tuhkausta luontevana osana nykyistä hautauskulttuuria. Myös tuhkan sijoituspaikan valinta voi herättää erimielisyyksiä, jos vainaja ei ole jättänyt selkeää kirjallista toivetta.

Lopulta tuhkaus on yksi laillinen ja vakiintunut tapa saattaa vainaja viimeiseen lepoon Suomessa. Sen käytännön kulku, kustannukset ja merkitys on helpompi hahmottaa, kun eri vaiheisiin ja vaihtoehtoihin tutustuu rauhassa etukäteen. Näin omaisilla on paremmat mahdollisuudet tehdä ratkaisuja, jotka tuntuvat arvokkailta sekä vainajan muiston että elossa olevien läheisten kannalta.